sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Viikonlopun viestit

Eli kuten eilen jo iloissani ilmoitin paino on nyt himpan yli 71kg.. ja nälkä kasvaa syödessä - eli pudottelen vielä tuohon alle 70kg kun tämä niin leppoisasti on mennyt.. nyt ei kuitenkaan ole mitään paineita tms - tavoitepainossani olen ja normi bmissä eli ei tarvitsisi mutta kuitenkin..
Oli aikamoista rumbaa tässä töitten puolesta - tässä palautellaan itseään nyt, koska paikat huutaa edelleen hoosiannaa.. me purimme kuolinpesän ja kyllä siinä rehkiä saa ja voimaa käyttää kun huonekaluja raahaa ja niitä purkaa ja pakkaa ja mitä vielä.. lisäksi tuli ylimääräisiä siivouskeikkoja siinä välissä.. kuolinpesällä oli kiirus eli päivä aikaa hoitaa homma.. kahdella vanhemmalla ihmisellä se tarkoittaa todellista voimankäyttöä ja rehkimistä rajoihin asti ellei ylikin.. mutta tuli tehtyä..


Olen tässä väliin aina sämpylän mussutellut, mutta mitään ylenmääräistä leivänsyöntiä en ole pitänyt.. ennenhän iltaisin saattoi mennä pino leipiä kun televisiota katseli - nyt pyrin syömään keittiössä kaikki ruoat. K-kaupassa on nykyään saatavana kolesterolia alentavaa jogurttia, joka on hyvää ja edullista ja sitä olen alkanut syömään jos en nyt päivittäin niin usemman kerran viikossa välipalana. Lisäksi pellavarouhetta, jossa karpaloa. Ja tietty sokerintonta mehukeittoa - se vie makeannälän ( =himon) tehokkaasti pois minimaalisilla kaloreilla.

Koirallakin vaihdettiin nyt murot toisiin kalliisiin, koska JahtiVahti tuntui kakattavan koiraa ihan ylenpalttisesti - sellaista kovaa palleroa ja joka kerta ulosviennin aikana ja pyysihän koira ulos aina ylimääräisestikin kun tunsi suolen olevan taas täynnä.. uusien murojen ansiosta sapuskaa menee vähemmän ja koiraa kakattaa vain kerran päivässä..helpotti meidän kaikkien olotilaa tuo vaihto..koira kun ei kestä nautaa eikä kalaa niin oikean ruoan etsiminen on ollut työlästä - kun se viljakin on vähän 'nounou'..

Muutenhan tässä olla möllötellään - olen tosin manaillut, etten itse vieläkään huomaa itsessäni eroa entiseen muhkeaan olotilaani verrattuna.. mikähän siinä on.. tosin kyllähän vaatteet solahtavat päälle helpommin ja uusvanhoja vaatteita on tullut käyttöön uudelleen, mutta kyllä minä edelleen itseni paksuksi miellän.. kokeilen vatsamakkaroitani ja kyllähän niitä vielä löytyy.. jostain se viisitoista kiloa on kuitenkin lähtenyt... huoh..


Jatkamme siis harjoituksia - tosin ei enää niin tarkasti, mutta kuitenkin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

saa kommentoida - tosin epäasialliset ja blogin aiheeseen liittymättömät kommentit voin poistaa - riippuen millä tuulella kulloinkin olen