keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Piereskelyä...

Kun ukkokulta kävi silloin kaupassa niin ostikin sanomisistani huolimatta laktoosillista rahkaa.. no, kyllähän minä sen huiviini vetäisin ja kärsin sitten yön ja seuraavan aamun mahan kuristessa ja piereskellessä.. ja seuraavana päivänä auttamaton ryntäys vessaan kun kouristi ja peräpäästä lensi varpusparvi oikein ryminällä.. Tässä tuo laktoosin kestämättömyys on pahentunut koko ajan - eli eipä tässä tarvitsen hekumoida jäätelöistä, kaakaosta tms.. kesäksi täytynee hakea apteekista jotain apua, sillä kesä ilman jäätelöä olisi kuin rantasauna ilman sitä vihtaa..

Muuten tässä syömisten puolelta on mennyt ihan ok - ei ole mielitekoja... äh, no yhden kerran vetäisin sämpylän kyllä illalla myöhään kun Netflixiä yksinäni tuijottelin.. mutta  muuten..

Meillä on mykkäkoulua parastaikaa menossa... ei enää jaksaisi millään näitä..

Ukkokulta kun ei tykännytkään että lunastin vuoden takaisen lupaukseni maksaa pojan ja miniän viikon etelän lomalle, vaikka oli lupauksestani hyvinkin tietoinen. Ja nyt ei sitten puhuta mitään.. Ei tässä iässä enää viitsisi moista tehdä ja kestää - nuorempanahan sitä  mieltään osoitti vaikka mistä turhuudesta.. taitaa koko juttu mennä sen pihiyden piikkiin, joka on ukkokullalla noussut näemmä ihan uusiin sfääreihin..

Mutta paino varmaan putoaa kyllä - peilistäkin jo huomaa, että se  ylenpalttinen pömpötys, joka tuossa loppuvuodesta ilmaantui lohtusyömisten  ja joulun vuoksi alkaa olla poissa. Kohta pyörrän pyhät sanani ja käyn vaa'alla kuitenkin ja katson, paljonko olisi vielä pudotettavaa.. mutta ei ihan vielä. Kohta..

Ai niin - omenoita ja porkkanoia olen kyllä syönyt ohjeista poiketen aina parikin  kutakin päivässä - riippuen vähän siitä, kuinka paljon töllön edessä viihdyn illalla. Riedä sitten  miten vaikuttaa lopputulokseen - ei niistä kaloreita tule, hiilareita kyllä jonnin verran. Mutta  kun en iltaruoalla syö sitä pastaa, riisiä tai perunaa ohjeiden mukaan niin saattaa olla, että iltamussutukseni kompensoivat puuttuvia ainesosia..

Mitään makeaan viittaavaakaan en ole suuhuni laittanut - sokerikoukku on nyt ohitettu kunnolla. Välillä on vilahtanut suklaa mielessä, mutta ei mitenkään häiritsevästi - jouluna tuli ahmittua sitäkin ihan tarpeeksi..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

saa kommentoida - tosin epäasialliset ja blogin aiheeseen liittymättömät kommentit voin poistaa - riippuen millä tuulella kulloinkin olen