perjantai 23. helmikuuta 2018

Huomenna muutto..

..tosin tilapäisesti vain viikoksi tuuraamaan kolmen pienenlapsen vanhempia viikoksi..saas nähdä kuinka tämän mummon hermot kestää..vuoden vanha koirakin on sellainen villikko että..

Muuten tässä on köpsötelty entiseen malliin tai ehkäö vähän enemmänkin - kyllä, pullaa ja ranskista olen syönyt, jäätelöäkin, mutta kun en ole puntarissa käynyt niin..

Lapsosille pitänee tehdä reilua kunnon sapuskaa kun liikkuvat ja kasvavat ja täytynee sitten itsekin syödä samalla etteivät luule mummon  ruokia  kummallisiksi jos mummo ei itse niitä nautiskele.

Silakkapihvejä syötiin mennä viikolla, uunilohtakin oli jossain vaiheessa, mutta rahkaa kyllä kului sen mitä pitikin..tiedä sitten oliko jo ylimääräisenä vai ei..


torstai 15. helmikuuta 2018

Kyllä - torstai ja toivoa--

Taas tipahtanut edellisestä - kohtahan tässä on tavoitteessa - kilonen vielä.. tai ehkä enemmän.. helppoa kuin heinönteko, vaikkakaan en ole ihan niin jämäkästi ohjeita noudattanutkaan - oikeastaan kaikkea muuta. Laskiaspullan jälkeen on eilen ja tänään uponnut palanen kääretorttua - hyvää oli. Mutta muuten kohtuu ruodussa - ei vaivaa nälkä, joten mikä tässä on jatkaessa. Omenan tai pari syön päivässä ylimääräisenä ja välillä, kun telkkaria katsoessa on pakko saada suu jauhamaan niin porkkanaa on uponnut kitusiin.,Mutta yhtäkaikki - surukilot ja joulun syöpötelyt ovat nyt poissa noin suunnilleen.

Tänä aamuna oli taas uutisissa kouluampuminen - peräti 17 nuorta ihmistä kohtasi elämänsä lopun yhden päästään vialla olevan 19-vuotiaan pojan toimesta. Ja noin 50 loukkaantui - kuka enemmän kuka vähemmän.. sanoin päästään vialla, koska ei yksikään täysjärkinen tuollaista veritekoa tekisi oli syy mikä hyvänsä. Ja oli ampujan mielenterveys sitten mikä hyvänsä niin jokatapauksessa tuo murhaaja painoi sitä liipasinta ihan itse - kysymys onkin, muten tuonikäinen voi pitää hallussaan moisia tappovälineitä jos ja kun mielenterveydestä oltiin oltu huolissaan jo aikaisemmin ja todettu, että kaveri oli vaarallinen yksilö ja uhka kanssakulkijoilleen.

Toivottavasti ei leviä jälleen tämä toiminta niin kun tapana on..

Penkkaripäiväkin on tänään - alunperin oli tarkoitus mennä kaupungille ihmeilemään kauppoja sun muita, mutta viime tingassa tulivat nuo penkkarit mieleen  - eli ei kiitos. Jääköön toiseen ajankohtaan.

Mutta jatkamme harjoituksia ja pudotamme vielä painoa  jonninverran.

Ihan oikeasti nyt suosittelen kaikille, jotka painiskelevat painonsa kanssa - alkakaa nyt hyvät ihmiset syömään. Viisi kertaa päivässä vähän katsoen, mitä sinne suuhunsa laittaa ja missä määrin. Sokerihimostakin pääsee viikossa eroon jos sitä ei syö lainkaan. Liikkuakaan ei tarvitse yhtään ellei huvita. Ja kilot tippuvat.

Jos minä siihen pystyn niin pystyy kuka vaan.

Se on jämpti niin. Päheetä!

tiistai 13. helmikuuta 2018

-300 gr.. pitäisikö hurrata?

No, alaspäin kuitenkin.. vähänhän tämä on takkuillut, mutta enhän kuitenkaan hirveän jähmeästi ole dieettiäni noudattanut.. onhan tässä herkkujakin tullut tuhottua..
Mutta mikäli nyt tahti jatkuu näin, niin pari viikkoa ja olen siinä mihin pääsin.. katsotaan sitten alanko ihan ylläpitoa vai pudotanko vielä kesään mennessä pari kiloa..

Nyt on tasan kaksi kuukautta mennyt kun veli kotoaan haettiin  poliisien ja ruumisauton voimin.. en ole päässyt asiasta vielä yli - pää ei ole vielä mukana siinä ajatuksessa, ettei veljeä enää ole. Kun ei vieläkään ole tietoa siitä, mihin veli sitten kuoli. Niin yllättäen.. ei kukaan veljeni tunteva olisi odottanut, että terve mies terveine elintapoineen kuolee sänkyynsä ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Tai enhän minä tiedä.. oliko veljellä verenpainetta, oliko kolesterolia.. oliko kuitenkin sama sydänjuttu kuin faijalla.. faijahan sai useita sydäreitä ja oli jop kliinisesti kuollutkin viitisen minuuttia - elvytettiin, mutta lekurit sanoivat silloin, että pysyvä aivovaurio ja jää kasviksi. No ei jäänyt - ihan normi ihminen faijasta  vielä tuli vuosiksi eteenpäin. Sydän tosin laajeni aika tavalla, mikä ei ollut hyvä juttu.. tai faijan vaimo kyllä sillä kehuskeli, että faijan sydän isoni - piti sitä  erinomaisena merkkinä.. en silloin viitsinyt asiaa korjata.. lisäkis faijan oikea käsi elvytyksestä johtuen isoni paksun reiden kokoiseksi ja muuttui siniseksi ja lekurit olivat koko kättä amputoimassa, mutta sekin sitten selveni ja käsi muuntui normaaliksi..

Minä kyllä toivon, että veljen kuolema olisi sitten tullut unessa ja ilman kipuja.. mutta sehän on vain toivetta eikä asia tule koskaan selväksi.

Virkkuut on  meneillään.. innostuin kokeilemaan sitä c2c -virkkausta kun netti on pullollaan mitä ihanimpia malleja.. pienen kokeiluvirkkauksen jälkeen aloitin sitten hieman suuremman työn ja ajattelin antaa sen tytön tyttärelle synttäriksi. Pojan tytär saa sitten omansa omana syntymäpäivänään kun vaan jaksan virkata..
..onkin jännä nähdä sitten lopputulos.. tässä noin neljäsosa tehtynä.. ai mikä tulee? Se on salaisuus valmistumiseen asti.. sittenhän näette.. 😈
Aamupuuro siis vedetty ja kanaa on päivällä ( ja illalla).. tosin tänään on tuolla pari laskiaispullaa joista kyllä toisen syön.. eli jätetään välipalaset vähemmälle..


lauantai 10. helmikuuta 2018

Lauantaitahan se pukkaa!!

Eipä tässä juuri ole tänään mitään tehty kun ei töitäkään ole nyt viikonloppuna..Kauppakeskukseen mentiin heti kun ruokakaupat aukeni eli yhdeksän pintaan  - näin säästyy heräteostoskiertueelta, kun muut liikkeet aukeavat vasta kymmeneltä - eikä ruuhkaakaan ole vielä  syntynyt mihinkään..

Ei meillä juuri ostettavaakaan ollut - vissyä, salaattia ja koiralle murkinaa muun pienen lisäksi - kahviakin on nyt riittävästi koska ostan aina tarjouksista useamman paketin..

Ja ruokaa aloitin tekemään ennen puoltapäivää - färssin teko on nopeaa, mutta halusin taikinan olevan rauhassa sen puolisen tuntia että maut tasaantuvat.

Ja oli kyllä hyvää - syödään nyt pari päivää - kilosta jauhelihaa tulee kyllä aikamoinen köntti kahdelle tuhottavaksi.

Ja jos nuoremmat ihmettelvät färssi-sanaa - niin lihamureke taitanee olla se kuvaavin sana nykypäivinä.

Täytin färssin - kuten kerroin aikaisemmin - freesatulla pinaatilla ja fetajuustokuutioilla - taikinaan lisäsin vielä purkillisen kuutioituja metsäsieniä . ja päällystin koko komeuden pekoniviipalella. Taikinaan tuli vielä pari pussia sipulikeittoa, purkki smetanaa kun löytyi vielä kaapista, muuten olisin kermaviilin lätkäissyt sekaan, tetra kasviskermaa joka sekin oli vielä avaamattomana jääkaapissa ja parit kanamunat - en siis käyttänyt leipää tms taikinaan.

Punajuuret sitten vaan lohkoiksi - öljyä ja mausteita ja uuniin..

Kaloreista ei mitään hajua, mutta eipä tuota jaksaisi niin paljoa syödä että kauheasti menisi ylimääräisen puolelle..



ja salaattia lisäksi niin kyllä kelpaa...

flunssadropitkin näkyy kuvassa - tänään en niitä ole kaivannut eli tauti on kyllä nyt ohi..

Eilenkin käytiin saunassa - voipi olla, että mennään tänäänkin.. saunomiseenkin tottuu..

perjantai 9. helmikuuta 2018

Perjantai - vaan ei pizzasellainen

Aamusella ukko lähti autoaan katsastamaan ja meikä painui töihin..asiakkaat olivat päättäneet teettää 'vähän' ylimääräista, joten olinkin sitten kohtuu poikkinainen kun kotiuduin vielä kaupassa käynnin jälkeen. Piti käydä tutstumassa uusittuun Lidliin, joka täällä on ollut rempassa parisen kuukautta ja nyt sitten auki vihdoin. Mukaan lähti tarjousjauhelihaa ja tilpehööriä - eli huomenissa aion tehdä pinaatilla ja fetalla täytettyä färssiä - lisukkeena uunilohkopunajuurta..

Ukkokullan auto meni läpi eli se tarkoittaa, ettei meikäläisen tarvitse nyt joka päivä auton rattiin mennä - en pidä ajamisesta erikoisemmin - ajan silloin kun on pakko ja jos ei ole niin muut hoitaa kuskailun.

Painonhallinta on siis hallinnassa - vaakaan en kyllä koskekaan ennenkuin maaliskuun puolella..mutta kroppa sanoo, että hyvällä mallilla ollaan.

Jos viikonloppuna lähtisi taas itseään sivistämään jonnekin. Me  olemme aina olleet vähän museoihin kallellaan, mutta viime aikoina on jäänyt vähän huonommalle tolalle käynnit. Oopperaan menoa suunnittelen tässä vielä jossain vaiheessa.

Kunhan kerkeää..

torstai 8. helmikuuta 2018

Kierrättäjä

Myönnän - minusta on tässä pikkuhiljaa tullut kunnollinen roskien kierrättäjä..meidän lavuaarin alapuolinen roskakaappi ei ole kierrätykseen suunniteltu - sinne mahtuu kaksi roskaämpäriä eli lajittelu on älylaji..mutta muovit erikseen - sitä tulee ihme kyllä eniten - biot erikseen , sitten pahvit ja - pakkaukset, metallit erikseen ja sekajäte vielä. Olihan siinä pulmaa kerrakseen mitä mihinkin tyrkkäisi. Ripustin sitten tyhjiä nyssyköitä roskiksemme oveen ja lajittelu sujuu..tuottaa muuten jonninmoista tyydytystä..ukkokulta ei tykännyt kun ei ole tiloja, mutta yllättävästi lajittelee nyt niin, että jättää tyhjät rasiat sun muut tiskipöydälle, josta meikä ne sitten siirtää oikeaan pussukkaan.

Flunssakin iski oikein kunnolla eilen - onneksi  osaan jo ottaa oikeaa droppia riittävästi ja nukkua sitten enemmän kuin normaalisti.. ei häiritse töitä, vaikka hikoan kuin pieni possu droppien ansiosta.

Ruokapuoli on mennyt suunnilleen ok - paitsi juuri äsken söin voisilmäpullan - oli sellainen useamman pullan pussukka tarjouksessa syystä, että eivät olleet enää tuoreita..mutta hyvältähän tuo maistui.


Opetten nyt pikselivirkkausta, jos saisi jotain joskus aikaiseksi. Netti on täynnä ihanuuksia, jotka on tehty tuolla menetelmällä. Eikä sitä ole koskaan liian vanha oppimaan jotain uutta.


Aamupuuro siis syöty, yksi pulla, kohta kan salaatilla ja vihanneksilla..maitorahkaa jne jne..

tiistai 6. helmikuuta 2018

Se oli sitten herkuttelua koko viikonloppu!

.. eli ei vaakaa - ehei..
Stroganoffia tuli syötyä kaikenkaikkiaan kolme päivää - perjantai, lauantai ja maanantai.. parani vaan koko ajan... oli herkkua..
Ai mites sunnuntai sitten? No, päätimme harrastaa kulttuuria ja painattelimme museoon, jossa erilaisia näyttelyitä. Ja sitten painattelimme ravintolaan lunchille, jossa repäisin kunnolla ja tilasin itselleni pastaa pekonilla ja kanalla kermakastikkeessa. Annos oli tosin niin muhkea, että melkein puolet jäi syömättä - tosin siinä sämpylänkin vedin huiviini. No, sitten ostin jäätelöpakkauksen ja se meni kyllä viikonlopun aikana hyvin vikkelään - ja parit viineritkin tuli tempaistua. Sämpylää ja valkoista leipää tuli muutenkin viikonlopun aikana syötyä - vaaleaa sen vuoksi, ettei ukkokulta saa rukiista syödä eli ei tule ostettua, koska meikäläinen nyt erittäin harvoin nykyisin leipää suuhunsa laittaa.

Eli nyt palattiin ruotuun takaisin.. ei siksi, että kaloreita olisi tullut mitenkään ylenpalttisesti vaan siksi, että epäilykseni sokerin haitallisuudesta sai jälleen vahvistuksen. Minullahan tuo vasen jalka on kiukutellut aina väliin - välillä kyllä ihan rasituksesta vaan sitten aina, kun olen sokeria jossain muodossa kituusiini lapannut. Eli viime yönä alkoi taas koskemaan sellaista tulehduskipua eli nyt olen aivan varma, että sokeri on syypää - olen sitä tässä uumoillut jo jonnin aikaa ( pari vuotta), mutta kun olen nyt alkanut oikein tarkkailemaan, niin tuo kipu tulee AINA kun olen jotain sokerista syönyt.

Muuten tässä ollaan oikeasti vaan oltu ja saunouttu ahkeraan. Tänään aamupuuro ihan normisti ja lounaaksi salaattia kanalla - kuten iltapalksikin, koska jäi yli sen verran. Jossain vaiheessa viikkoa aoin paistaa silakkapihvejä reilun kasan - varmaan viikonlopuksi.

Tässä aion vetää ihan tiukkaa linjaa nyt siihen asti kun poika vaimokkeineen lähtee etelään ja tämä mummo muuttaa viikoksi lapsenlapsia vahtaamaan. Katsoo sitten, miten siellä onnistuu lasten kanssa tämä homma - kasvavat muksut tarvitsee kyllä ruokaa ja jos mummo syö erilailla niin voi tulla ongelmia.. tai sitten ei.
Se on kyllä varma, että kesään mennessä mummo on hyvässä kuosissa.



perjantai 2. helmikuuta 2018

se olis vapaapäivä


Kunnon vanhanajan stroganoffia ja voi kun olikin hyvää. Kolmisen tuntia uunissa ja liha oli niin pehmeää ja maukasta. Kyllä kannatti tehdä ja nyt on mielihalu tyydytetty. Lisänä oli kukkakaalimuhennosta ja muuta tilpehööriä - kaloreista ei harmainta hajua, mutta aika reippaasti uumoilisin. Vaan olkoon.

Hiljaista oli kylätie kun bussit eivät liikkuneet - sitä mukaa myös ihmiset olivat kateissa eikä autojakaan liiemmin näkynyt aamusella kun kaupassa käytiin lihaa hakemassa ( tarjouksessa k-marketissa). Ja smetanaa. Ja suolakurkkua.

Hyvä viikonloppuja - nyt ei ole tiedossa mitään kummempia juttuja eli suattaapi olla että parin päivän tauko tuloo tässä kirjoittelemisissakin.  Palautumista kaikin puolin.


torstai 1. helmikuuta 2018

...lankeemus

Se olotila kun joka paikkaa särkee saunomisesta huolimatta.. sräkee niin paljon, että yöunet jäivät vähiin ja kuitenkin aamusella oli pakko lähteä liikenteeseen tuohon kaameaan lumipyryyn.. no työt tuli tehtyä, asiakkaat saatu iloiseksi ja kotiinkin päästiin nippanappa keleistä huolimatta.. kaupa.n kautta. Ja sieltähän se lankeemus sitten tuli mukaan.. eli ukkokulta otti itselleen sellaisen ihanan ISON kermamunkin ja kappas kun huulilta pääsi ' ota mullekin'...
Ja kotona piti ensi töikseen keittää hyvät kahvit ja naatiskella tuo kermamunkki - hyväähän tuo oli vaan ei ehkä niin hyvää kuin mielessä oli kuvitellut - syötyä tuli kuitenkin..

Ja sitten piti chorizo-nakkeja paistella muutama kun alkoi iltapäivästä hiukoomaan..
Ei sillä - jäseniä kolottaa edelleen eilisen jälkeen ja painokin näytti aamusella pari sataa grammaa edellisaamua enemmän.. se ei minua hetkauta kun tiedän, että lihakset ovat nyt kunnolla maitohapoilla ja keränneet nesteitä - lähtee kun lähtee..

Nyt alkoi vapaat ja sen kun olla möllötellään - huomenna aion tehdä oikein kunnollista vanhanajan stroganoffia ja lisukkeeksi kukkakaalimuussia - ukko kun ei noita perunoita saisi munuaistensa vuoksi syödä juurikaan,

Illalla jälleen saunaan ja sitten majoittaudun netflixin ääreen katselemaan Isänmaan puolesta- sarjaa kun kuudes kausi on siellä nyt alkanut- Tulihan se jo telkkarista vaan niin myöhään ettei tämän mummon silmät enää siinä vaiheessa olisi seurannut muuta kuin omia unia.

Kuntosali - mikä se on? Kuntoilua on ihan omasta takaa vähän liiankin reippaasti.