Mökkikausi ohi eli nyt sitten..

Mökki on talviteloilla ja palailimme tänään ruotuun eli kaupunkiin.. koira ei tykkää, mutta minkäs teet..
Maanantaista alkaa uusi kausi tuon dietoinnin sun muunkin kanssa.. nyt ei vielä ehdi kun kun ja kun.. eli motivaatiot on nyt totaalisesti kateissa ..
Tässä ollaan kovasti mietitty sitä vaihtoehtoa, että jos myytäisiin mökki ja ostettaisiin pieni sievä rivariasunto jostain lähettyviltä.. mikä tarkoittaa tunnin ympyrää tästä pääkaupungista.. sillä pääkaupungista on asunnosta turha haaveilla - hinnat ovat niin kovat, ettei edes kannata ajatella.. kun maalta saa omakotitalon isoine tontteineen sun kaikkine härpäkkeineen hesalaisen räpäsen yksiön hinnalla..
Eläkkeelle meno siintää tuossa vähän yli vuoden kuluttua eli kaiketi pitää vanhuusaikaa nyt oikeasti alkaa pähkäilemään.. ei sillä että tässä vanhaksi tuntisi itsensä..

Nyt maanantaina otan käyttöön sellaiset pillerit, joiden pitäisi auttaa tupakoinnin lopettamisessa.. ne ovat sellainen kokeilusatsi jonka sain pari vuotta sitten ja jotka jäivät syömättä kun olisi aina pitänyt olla mukana - niitä imeskellään samanaikaisesti kun polttaa.. nythän on tullut joku uusi nikotiiniton juttu tupakoinnin lopettamiseen ja epäilys on, että koekaniinina toiminen oli juurikin tuosta samasta aineesta. Iso paketti on jäljellä tuolla siivouskomerossa - täytyy kaivaa nyt esiin.


Rahapula tuli eteen - lomalla kun olimme niin eihän sitä rahaa tullut sitten mistään.. kuun vaihteeseen nyt sinnitellään - sitten helpottanee.

Eli kyllähän sitä nyt laskee kaupassa tarkkaan mihin rahkeet ja rahat riittävät...

Viikko meni, mutta menkööt

Laihdutusrintamalta sen verran uutta, että pieleen meni.. ainakin päivänä muutamana.. oli vieraita tulossa ja päätin pitkästä aikaa leipoa sellaisen vanhanajan boston-kakun.. ja voi kiehvana että oli niin hyvää.. niin hyvää, että piti toinen tehdä heti perään, että olisi vieraallekin jotain tarjottavaa. Mihin se ensimmäinen katosi..no melkein kokonaan meikäläisen suuhun. Kun se oli niin hyvää. Kun ei tässä vastaleivottua pullaa ole aikoihin syönyt. Eli aloitamme piakkoin alusta koko homman.
Pullansyömisestäkö johtui, että jalkakipu palasi mojovampana kuin koskaan muutamaksi päiväksi - linkutin todella vaikeasti ja irvistelin mennessäni. Mutta yhtä nopeasti kuin tuli niin menikin.. eilen vielä kitkuttelin kinttuni kanssa  kuten muutaman aikaisemmankin päivän - tänään jalka on kunnossa. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että sokerin syönti tuon aiheuttaa.. nyt kuitenkin olen järkeillyt, että koska sokerikin on hiilihydraattia ja sitä ihan puhtaimmillaan ja hiilihydraatteja olen vältellyt koko lailla kiitettävästi niin tuo yhtäkkinen tankkaus sitten vaikutti mitä ikävimmin.
Oli miten oli..
Nyt lähdemme sitten viimeiselle tämänvuotiselle reissulle mökille.. aion onkia ja tehdä särkisärvintä tai mitä nyt järvestä tuleekaan vai tuleeko ollenkaan.. lisäksi istuttelen kukkamukuloita ja karsin loput marjoneet vattupuskien oksat. Ehkä käyn sienessäkin ja poimin muutaman puolukan.. jää  nähtäväksi.

Sellaista..

Paluu arkeen... taas

No mökillä tuli oltua vajaa viikko hirvikärpästen syötävänä.. saatiin pihakalusteet pois näkyviltä eikä muuten tehtykään saunomista lukuunottamatta juurikaan mitään ihmeellistä. Rouskuja kerättiin sen verran, että saatiin sienisalaattia pariksi kerraksi. kanttarelleja tuli kerta-aterialle ja puolukkaa sitten pari litraa.. heikkoa on metsänantimet mökillä kuivuuden vuoksi. Mutta puolukkaa kyllä riittää talveksi kaaliruokien lisukkeeksi kun ei kaalia kuitenkaan joka päivä syödä.. olkoonkin, että on hyvää ja terveellistä.. pierettää mokoma vaan niin kaameasti.
Teinhän sitten kuitenkin jotain uuttakin.. luin netistä särkisäilykkeestä ja siitähän tuli oikein pakkomielle.. Pari kertaa kävin keinomatosilla ongella vaan ei mitään tullut, sitten ukkokulta avitti oikeiden matosten etsinnässä ( maa edelleen älyttömän kuivaa eli ei mikään helppo homma) ja kun sitten muutama saatiin esille niin uusi yritys ja tulihan sitä särkeä ja pikkuahventa yhteen säilykekertaan ihan riittävästi. Meikä sitten perkasi kalat - ahvenet olivat kyllä niin pieniä että nyljin ne- ja pisti purkkiin mausteiden kanssa ja uuniin muhimaan ohjeiden mukaisesti. Kyllähän sitä hieman epäluuloinen oli mutta yllätykseksi olikin tosi hyvää.. kuin sardiinia olisi syönyt vaan paljon raikkaamman makuista. Tätä tullee tehtyä ensi kesänä ja paljon jos vaan kalaonnea on.. sen verran hyvää. Suosittelen kokeilemaan jos ongelle päätyy ja särkiä saa.. tai muita kaloja, kaikki ilmeisemmin käy.. pistetään ohjetta tähän vielä jos alkoi kiinnostamaan:

eli kaloja kaikennäköisiä - perkaa, poista päät ja sisälmykset ja paloittele sopivan kokoisiksi palasiksi - ruotoja ei tarvitse eikä saisikaan poistaa, ne sulavat kyllä. Pistä palat purkkiin, suolaa, pippuria, vähän öljya. tilliä, ketsuppia ja mukaan myös vähnä etikkaa, joka sulattaa ne ruodot. Lasipurkki metallikannella ja kansi tiukasti kiinni. Uuniin 150 - 160 astetta neljäksi tunniksi ja annetaan sitten jäähtyä uunissa. Kannen pitäisi mennä lommolle eli vakuumiin - sitten on ok - jos ei mene niin sisältö sitten suuhun äkkiä kun ei säily, muuten säilyy kyllä pidempään. Mausteita voi toki vaihdella miten lystää.. sipulia, valkosipulia.. yrttejä jne.. hyvää tulee.

Jaa. entäs laihduttaminen.. no en ole makiaa syönyt.. ( valevale) .. ukko osti itselleen suklaalevyn ja siitä sain muutaman rivin.. ja että maistui hyvälle.. muuten ei sokeria ole mennyt.. leipää kyllä pari siivua.. karkki on edelleen nounou ja lisätty sokerikin on pannassa..kohta pitäisi kai tuolle puntarillekin nousta.. ei vielä.. olo on edelleen turpeahko enkä halua itselleni ikävää mielialaa..

Kyllä kai se tästä pikkuhiljaa..