Ei tässä tekosyitä, mutta...kyllä

Kesä alkaa olla lopuillaan ja meikäläinen aktivoituu nyt uudellee niin blogin pitämisessä kuin painonhallinnassakin sillä kyllä - painoa on kertynyt takaisin ihan luvattomasti.
En ole vaa'alla käynyt enkä aio käydäkään ennen lokakuuta, mutta kyllähän se tuntuu ja näkyykin tuo kilojen kertyminen..kertyvät mokomat vielä ihan vääriin paikkoihin. Eli aloitamme uudelleen..

Juu, muistan kyllä, että vannoin pystyväni pitämään ruokavaliota lopun ikäni, mutta enpä ottanut huomioon psyyken vaikutusta..vaikka täällä sanoinkin päässeeni yli veljen yllättävästä kuolemasta niin kaikkea muuta..suru kietoutui ympärilleni tosi tiukasti . Olotilaa helpotti huomattavasti karkkien syöminen - kun suu on täynnään makeaa ja se makeus leviää ensiksi päähän ja sieltä sitten koko kroppaan aiheuttaen euforisen hyvänolon tunteen niin tulihan tuota suruvaipan poistamista kokeiltua hyvin hyvin monta kertaa..ja se tietenkin kerääntyi  mahaan..tosin kaikki vaatteet menevät edelleen päälle eli siinä mielessä.

Suru on edelleen olemassa, mutta kun sitten veimme veljen tuhkat Harmajalle ja pidimme pienen muistotilaisuuden veljenpojan kotona niin jotenkin mieli tajusi, ettei enää koskaan nähdä oikeasti enää .. ainakaan tässä elämässä - toisekseen en usko kyllä kuolemanjälkeiseenkään..
Siitä alkoi sitten pikkuhiljaa toipuminen ja itsensä rankaiseminen .. tuntuu meinaan aika hirveältä edelleen se tietoisuus, että minä olen nyt ainoa jäljellä oleva tästä sukupolvesta.. sitä alkoi pelkäämään ja pahasti. Kuolemaa siis.. koska on meikäläisen vuoro..

No, aloittelin nyt uudelleen tuon dieettini ja katselen sitten lokakuussa onko vielä paljon pudotettavaa.. sillä onhan tämä helppo tapa kuitenkin saada paino putoamaan kohtuullisessa ajassa, mutta pääkopassa täytyy olla kaikki kunnossa kyllä.. ei surua ainakaan sillä ihmisellä, joka tainnuttaa tunteen makealla..

Kesäloma oltiin mökillä ja käydään siellä nyt vielä aina silloin kuin pääsee.. ukkokulta jää muuten lokakuussa täysieläkkeelle, meikäläinen odottaa vielä vuoroaan himoan yli vuoden.. jään jos viitsin tai sitten jatkan hommia niin kauan kuin tekee mieli.

Pakkanen on nyt täynnä vadelmia, mehua on muutama pullo viinimarjoista ja pari pönttöä viiniä pöhiseen parastaikaa. Herneitäkin tuli ihan kiitettävästi.. sipulit ovat kitukasvuisia kyllä. Oli kuumaa oli helteistä eikä olla ikinä uitu niin paljon kuin tänä kesänä.

Pistänpä tähän kuvan peitosta, jonka tein keväällä:

tämä oli se harjoittelupeitto c2c- menetelmällä, sitten päätin tehdä jo vaativamman jutun:

Tinkerbell-peitto meni lapsenlapselle ja Mikki.peitto on täällä meillä vielä..katson mitä sille pitäisi tehdä.. mietin tässä josko vielä pitäisi jotain aloittaa..