tiistai 21. elokuuta 2018

Hyvä työ, parempi mieli

Oli se pakko lähteä kauppareissulle kylille, vaikka tarkoitus oli mennä vasta torstaina uudemman kerran. Syy aika onneton -kahvi unohtui ostaa edellisellä kerralla. Kyllähän minä sitten alkuun ajattelin, että pikakahvilla pärjäisi, mutta ukko irvistelisi siihen malliin että ostoksille oli lähdettävä..ei mikään pikareissu, täältä on 30km kauppaan.
Samalla käytiin tankkaamassa itsepalvelupisteessä. Ennen meikäläistä oli ulkolainen mies yrittämässä maksua, mutta masiina päästi kamalan töräyksen ja mies joutui keskeyttämään. Meikä sitten maksoi omat menovetensä ihan normisti ja sitten alkoi mieltä kaihertamaan ja menin mieheltä kysymään josko apua tarvitsisi..rekkarista vilkaisin ensiksi millä kielellä apua tulisi tarjota ja saksankielellä sitten mentiin.. Ja saihan mies sitten tankattua ja oli tyytyväinen kuten minäkin kun tulin apua onnistuneesti tarjotuksi. Hyvä mieli.
Vettä on tullut kuuroina pitkin päivää, sitten aurinko paistanut. Kävimme lenkillä ja matkalta poimimme kanttarelleja huomiseksi..ei niitä paljoa ollut, mutta makustamaan pääsee.

Ruokana tänään savukalaa, salaattia ja omia pottuja..ja kyllä, söin perunoitakin..ne ovat taivaallisia juuri nostettuina. Ja yksi rahka-annos marjoilla. Ja se aamupuuro raejuustolla ja mehukeitolla.
Lisäksi lähdin raivaamaan marjapuskia, vattujen marjoneet oksat täytyy leikata pois ja viinimarjapuskia typistää kun mokomat leviävät joka paikkaan. Mansikoitakin tulee vielä kun on jatkuvamarjainen laji.

Muuten ollaan vaan..pitkä talvi on kuitenkin edessä..olo alkaa olla keventynyt, vaan en sille vaa'alla aio suin surminkaan vielä nousta..jos sitten näyttää muutaman kilon nousua niin urakka ei tunnu enää isolta- toisekseen sitten ehkä osaa arvioida paljonko se paino oikeastaan nousi tuona suruaikana..veikkaan, että paljon. Ukko sanoi, että vetelin lähes päivittäin ison karkkipussin naamariin, söin lisäksi muutenkin kaikenmaailman herkut.. Itse en rekisteröinyt silloin syömisiäni mitenkään enkä oikein edes muista karkkeja, mutta kaiketi sitten niin tein.

Eli toteamus edelleen -pääkopan täytyy olla kunnossa ja elämä muutenkin kohtuu balanssissa jos aikoo hallita painoaan. Tai pudottaa sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

saa kommentoida - tosin epäasialliset ja blogin aiheeseen liittymättömät kommentit voin poistaa - riippuen millä tuulella kulloinkin olen