Nyt syödään... ja hyvin

Yrttisiä uunijuureksia, paistia, kanttarelleja, paistinlientä. piparjuurimajoneesia, kasviksia... herrajee kun oli hyvää.. Tätä syödään useampi päivä nyt mökillä. Kalorit merkkasin arvuuttamalla noin sinnepäin - ei nyt hirveästi kuitenkaan tullut kun en ahmimaan alkanut mieliteoista huolimatta ja kun niin nannaa oli..

Kanttarellit käytiin aamulla poimimassa ja luomua eli itsekasvatettua olivat niin piparjuuri, perunat, sipuli kuin porkkanatkin.. tomaatit ovat vasta punertumassa..

En nyt liiemmin aio päätäni vaivata juttailun ohjeilla sen kummemmin - yrittelen vain, etteivät nuo kalorit ihan huimia määriä ylitä päivittäisrajaa.

 Eilen iltapalalla söin puolet rahkaa ja puolet raejuustoa lisänä puolikas banaani ( joka ei kuulu juttailun tähän systeemiin ollenkaan), mutta mahan tuntemuksien vuoksi nyt kuitenkin. Täytyy muistaa, etten ole noita iltaruoan hiilihydraatteja syönyt viikkoihin - ei siis pastaa, ei perunaa eikä riisiä.. syynä puhtaasti laiskuus kun en ole viitsinyt erikseen niitä keitellä. Enkä myöskän ole leseitä lisännyt mihinkään - kyllä ulos tulee se määrä mitä pitääkin. Enkä myöskään noita jutan suosittelemia rasvakapseleita ole ottanut vai mitä ne nyt sitten ovatkaan..

Ihan hyvä fiilinki, vaikka sateleekin ja on viileää. Kyllä minä täällä pysyisin pahimpia talvipakkasia lukuunottamatta. Ja koirakin tykkää.. varsinkin nyt, kun kesäajan olemme olleet täällä jo huomattavasti enemmän kuin kaupungissa. Siellähän koiraparka joutuu olemaan hihnassa eikä uloskaan pääse koko ajan niin kuin täällä.. eli kun ei ole naapureita mailla halmeilla niin koira on vapaana.

Jos huomenna kuvattaisi niin itsekin vähän näkisi totuutta. Olisiko nyt kolmisen viikkoa mennyt edellisestä kuvauksesta - ei kuukautta kuitenkaan.

Olen tässä paljon lukenut erilaisia blogeja ja loppujenlopuksi vähän hirvittää - lähes kaikki blogit ovat päätyneet siihen, että kiloja on ensiksi lähtenyt, sitten jotain tullut ja kilot takaisin ryminällä plussien kera. Tai avioeroa tai tai ... pakko tässä on alkaa miettimään miten sitten jatkossa jos ja kun saan tuon painon siihen lukemaan kuin haluan.. ilmeisesti kalorimäärää on ihan pikkuhiljaa nostettava  vähän kerrassaan viikottain.

Yllättävän hyvin tämä on mennyt - koskaan aikaisemmin en ole pystynyt näin pitkään pitämään minkäänlaista dieettiä. Enkä ole edes lipsunut yhtään tuonne makean suuntaan - tai ylenpalttiseen ahmimiseen.. eilen teki mieli pullaa vaan jäi vain mieliteoksi.. onneksi. Pientä nälkäntunnetta on kyllä  lähes aina ruokailujen välissä, mutta juon hiilihapotettua vettä niin pitkään, että  aika ruokailuun on. Pari kertaa olen kyllä joutunut syömään välipalan heti ruoan jälkeen ja se on sitten pitänyt nälän kurissa seuraavaan sallittuun ruokaan asti.
Nyt maha kyllä jo on tottunut näihin kolmen- neljän tunnin väleihin ja vaatii kyllä armottomasti täytettä tuo ajan jälkeen - välillä mouraisee kyllä ennenaikaisesti.
Aamuisin on lähes pakko se puuro syödä - siis minä, joka  en taatusti ole aamupalaa syönyt  vuosikymmeniin vaadin nyt puuroni herättyäni. Kaurapuuroa vastaan minulla ei olekaan mitään - tosin aamuisn voisin varmaan syödä kengänpohjiakin - sellainen nälkä nykyään on kun herää..


eli jatkamme harjoituksia..  päheesti


Lisäystä: jälleen lueskelin jotain ns. laihdutus-blogia ja huomasin jälleen kerran erään asian.. lähdetään kovasti soitellen sotaan - ostetaan erilaisia härpäkkeitä, mennään salille, käydään lenkillä ja mittaillaan kalorikulutusta ja sykettä - ostetaan päheitä treenivaatteita jne jne..  yritetään (huom.yritetään) pitää jotain ruokapäiväkirjaa ainakin vähän aikaa.. sitten sorrutaan, kadutaan, sorrutaan uudelleen - on tekosyitä, syitä, ja taas jotain syitä - ollaan kipeitä, ollaan masentuneita, on juhlia on kaikkea ja sorrutaan taas hamppareihin, pitsoihin, kakkuihin, suklaisiin jne jne... ja sitten ihmetellään kun paino ei laskekaan vaan taas nousi ja aloitetaan muutaman kerran uudelleen kunnes luovutetaan ja lopetetaan blogi.. Minusta YKSIKÄÄN NÄISTÄ BLOGGAAJISTA EI OIKEASTI HALUNNUTKAAN PUDOTTAA PAINOAAN.. se vaan vaati liikaa..
Pitkäjännitteisyyttä ei ole.. selityksiä on joka lähtöön..huoh.. toivottavasti itselle ei käy samalla lailla ... tietenkin on hetkiä, jolloin mieli tekee kaikkea ihanaa hyvää.. tekisi mieli survoa sellainen iso karkkipussi kerralla suuhun - syödä pari levyä suklaata - tai muutama litra jäätelöä - tottakai.. mutta kun kaapeista ei sellaisia löydy niin.. jos kaupasta ei niitä osta, sanoo vieraiden tullessa rehellisesti, että herkut ovat nono-listalla - ja pitää sen yhden herkun päivän kerran viikossa.. ei siinä misään oikeastaan luovu - paitsi läskeistä.
 Joskus vaan otta päähän kun lukee hyvistä aikomuksista ja jo pari sivua eteenpäin lueskella huomaa, että jahas, taas tällainen härpäke-tapaus.. lopun tietää sitten jo etukäteen.. huoh