Puuhailuja

Aika kuvatonhan tämä blogi on - johtunee myös siitä, että itse en muiden blogeja lukiessani niin välitä katsella ruokakuvia, maisemakuvia tai muotipostauksia.. jossain välissä kyllä laitan taas kuvaa itsestäni ja toivottavasti muodonmuutoksesta.. mutta en vielä. Sulatellaan nyt pitkän viikonlopun tuomia ylimääräisiä kaloreita pois.

Tänään oli hieman töitä ja kotona jatkuu pyykinpesu edelleen ja nyt pitäisi sitten alkaa silittämään, että seuraavat koneelliset mahtuvat kuivumaan.. rouskut on nyt suolattu, pihlajanmarjajauho purkitettu, lehtikaali on kuivattu ja parastaikaa on kaalilaatikko uunissa.. ukko saa sitä syödä tänään - itse aion sitä maistella huomenna - pitelen tämänpäivän sellaista vähäkalorista ehtoota salaatin ja rahkan voimin.

Huomenna on tiedossa rankempaa roudausta ja perjantaina ajattelin aloittaa uimisen heti töitten jälkeen. Viikonloppu menee tätä huushollia sitten viimeinkin siivotessa.

Koirallakin meni maha sekaisin, joten ulkona joutuu laukkomaan vähän väliä - tänäänkin oli viideltä herätys ja menoksi. Koira kun iso ja osaa kyllä hyvin pyytää ulos ja se pyytäminen on aikamoista vaatimista - sitä kyllä mennään eikä meinata. Muuten yli 40 kiloinen koira hyppää syliin..

Eli summasummarum - paluu dieettiin ( tai no ainakin sinnepäin) eli tarkoitus on hallitusti syödä edelleen niin aamupuuro, lounas, välipala. iltaruoka ja iltavälipala.. ja juoda paaaaaljon vettä. Ehkäpä tässä sitten oppii loppuvuosikseen kohtuusyömisen ettei tarvitse ahmia herkkuja iltaisin töllön ääressä..Täysin herkuttomaksi en siis ala - ei elämä voi eikä saa olla ainaista tikistämistä - johan se sosiaalinen elämäkin kärsii jos joutuisi olemaan nokka nyrpällään silloin kun muut vetelevät onnessaan kermakakkuja ja shampanjaa.. tai siideriä ja grillimakkaraa..


Ja sitten vielä paljastus.. minä olen tupakoija.. olen ollut sitä jo vuosikymmeniä.. välillä ollut pausseja olisiko pisimmillään ollut puoli vuotta. Opin kuitenkin noiden paussien avuilla, että savuttomana eläminen on täysin mahdollista tiettyjen apukeinojen avuilla. Tosin kokeilin zampixista lähtien ( vai mikä sen rauhoittavan nimi onyt oli jota käytetään tupakoinnin lopettamiseen ja joka maksaa ihan sairaasti), mutta sekään ei silloin auttanut un ei ollut oikeanlaista motivaatiota. Lisäksi ukkokin polttaa.. tässä kesän aikana sitten puhelimme josko olisi aika stumpata lopullisesti ja tänään oli itsellä sitten se päivä. Ukko vielä poltti tänään, koska jäljellä oli muutama tupakka. Itse käytän noita Nicotinellin imeskelytabletteja, joiden olen jo aikaisemmin huomannut pätevän hyvin itselleni. Nyt löytyy motivaatiota kyllä.

Ystäväni lopetti tupakoinni olisiko ollut kutakuinkin vuosi sitten - sai lääkäriltä reseptin ja onnistui. Tosin painoa alkoi kerääntymään vähemmän kiitettävästi, mutta itse uskon, että ystäväni painonnousu johtunee saamistaan lääkityksistä eri vaivoihin. Toisekseen painonnousu olikin hänelle ihan suotavaa, koska oli aivan anorektikon oloinen ja - näköinen jossain vaiheessa. Pieni pyöreys on tehnyt hyvää ulkonäölle.

Tupakoinnin lopettamisen myötä siis alan uimaan ja luultavasti sitten muutenkin liikkumaan enemmän. Syy on yksinkertainen - kun lopettaa savuttelun niin aineenvaihdunta hidastuu.. itse en ole sen kummemmin huomannut, että ruoka maistuisi paremmalta - itselläni on tuo hajuaistikin pysynyt aivan terävässä kunnossa savutteluista huolimatta.

Että silleen tälleen ja huomisiin.. tämä on päheetä!